Raivostuttavaa

Välillä on raivostuttavaa omistaa koiria. Varsinkin tänään aamulla kun Ronja alkoi pyytämään neljän aikaa aamulla ulos, juuri kun olin nukahtamassa. Ronjan kanssa saikin sitten ravata parin tunnin välein ulkona kun toisella oli maha löysällä. Otin Millankin mukaan eikä se oikein tajunnut miksi me lähdettiin ulos kun olisi pitänyt nukkua, Ronja sai mennä yksinään tarpeilleen kun minä ja Milla seistiin väsyneenä rapun edessä (Meidän talon edestä alkaa heti pieni ulkoilu-alue joten päästän usein yöllä koirat vapaana pissalle) Ronja olisi halunnut jäädä vielä ulos seikkailemaan,mutta komensin sen tylysti sisälle. Kolmen aikaa päivällä sitten Ronja maha sitten oli parempi jalähdin pitkälle metsälenkille kummankin kanssa ja kyllä koirilla oli kivaa :) Saivat vielä juosta läheisellä pellolla itsensä väsyksiin. Kun tultiin kotiin päätin ottaa Millan turkin käsittelyyn, hänpä ei tykännyt ideasta ollenkaan ja yritti koko ajan karkuun, sitten mulla meni päreet ja sanoin ajavani koko turkin jos nyt ei pysy paikoillaan. Sain furminaattorilla ja kammalla irottettua pohjavillaa jonkun verran, mutta työtä vielä riittää, huoh.